Salaiset seurat lietsovat huhuja – vaikutusvaltaiset Temppeliherrat kaadettiin huhupuheilla keskiajalla
Kolme erilaista seuraa – yläluokan herrojen salaseura, mystiikan verhoamat kristittyjen suojelijat ja venäläisvastainen naisseura.
Skull & Bones: Yläluokan suurmiesten herraklubi
Yhden Yhdysvaltojen kuuluisimman salaseuran, Yalen huippuyliopistossa toimivan Skull & Bonesin toimintaan kuuluu tiukka hiljaisuusvala. Valikoivaan salaseuraan valitaan vuosittain vain 15 uutta jäsentä.
Seura ei ole juuri jakanut tietoa käytännöistään, mutta mediatietojen mukaan sen jäsenrituaalit ovat omalaatuisia: mm. uusien jäsenien on paljastettava itsestään intiimejä tietoja. Lisäksi initaatioriittiin kuuluu tiettävästi esimerkiksi ruumisarkuissa makaamista.
Skull & Bonesiin kuuluu useita Yhdysvaltojen tunnettuja poliitikkoja, virkamiehiä ja yritysjohtajia, mm. presidentti George W. Bush, FedEX-yhtiön perustaja Frederick Wallace Smith ja ilmastoerityislähettiläs John Kerry.
Mystinen salaseura on aiheuttanut huolta demokratian toteutumisesta, mikäli seuran jäsenet esimerkiksi suosivat toisiaan poliittisissa päätöksissä.
Kuuntele: Tiedetrippi-podcastin jakso Illuminati – kiellettyjen kirjojen klubi pureutuu maailman ehkä tunnetuimpaan salaseuraan Illuminatiin.
Mikä on salaseura?
Historioitsija ja Tampereen yliopiston lehtori Marko Nenonen sanoo, ettei salaseura ole käsitteenä ihan helppo määritellä. Ensimmäinen ongelma on sen luonteessa: salaseura kun on aina lähtökohdiltaan salainen.
– Se on sellainen seura, joka joskus löytyy ja paljastuu, Nenonen kiteyttää.
Salaseura-termi sisältääkin monia erilaisia ryhmiä okkultistisista seuroista yhteiskunnan eliitin suljettuihin herrakerhoihin ja olosuhteiden pakosta piilossa toimiviin poliittisiin järjestöihin.
Nenosen mukaan monia salaseuroja yhdistää se, että niihin kuuluu jokin tunnustusriitti ja muita rituaaleja, joilla vahvistetaan keskinäistä kuuluvuutta.
Moneen salaseuraan on myös liitetty mystisiä ja okkultistisia piirteitä – osa väitteistä on pitänyt paikkansa, osa taas ei.
Temppeliherrat: Arvostetuista suojelijoista vainojen kohteeksi
Temppeliherrain ritarikunta on yksi esimerkki siitä, miten valtapolitiikka ja myöhemmin myös populaarikulttuuri luovat mystiikkaa ja salaliittoteorioita järjestön ylle. Sitä ei voikaan pitää varsinaisen salaseurana, vaikka salaperäisyyttä sen toimintaan onkin liitetty mm. elokuvissa.
Temppeliherrojen aika alkaa keskiajalta, tarkemmin vuodesta 1099, kun katolisen kirkon armeijat valtasivat Jerusalemin muslimeilta ensimmäisellä ristiretkellä.
Eurooppalaiset pyhiinvaeltajat matkustivat innoissaan Pyhäksi Maaksi kutsutulle alueelle Jerusalemiin. Monen matka jäi kuitenkin lyhyeksi, kun reissaajat usein ryöstettiin muslimien vartioimilla alueilla.
Vastaiskuksi ranskalainen ritari Hugo Paynsilainen (Hugues de Payens) perusti kahdeksasta sotilaasta koostuvan ritarikunnan estääkseen hyökkäyksen. Myöhemmin heidät tunnettaisiin nimellä Temppeliherrain ritarikunta.
Aiemmin esikuvallisina kristittyinä pidetyistä Temppeliherrojen ritareista maalailtiin saatananpalvojia ja lapsenmurhaajia.
Vuosien saatossa Temppeliherrojen valta kasvoi ja heistä tuli yhteiskunnan eliittiä, joka omisti paljon maata, rakensi kirkkoja ja linnoja, sekä osallistui hyödykkeiden vientiin ja tuontiin. Kun muslimit ottivat Jerusalemin takaisin itselleen, ritarikunnan perusta horjui.
1300-luvun alussa pahasti velkaantunut Ranskan kuningas Filip IV Kaunis alkoi levittää temppeliherroista hirvittäviä tarinoita, joiden perusteella sen jäsenet voitaisiin vangita ja kukistaa. Kuninkaan tarkoituksena oli viedä temppeliherrojen omaisuus.
Koska temppeliherrat olivat toimineet tavalliselta kansalta pimennossa, saivat salaliittoteoriat jalansijaa. Aiemmin esikuvallisina kristittyinä pidetyistä ritareista maalailtiin saatananpalvojia ja lapsenmurhaajia.
– Historiantutkijat päätyivät 1970-luvun puolivälissä siihen, että Ranskan kuningas Filip IV Kaunis kaatoi Temppeliherrain ritarikunnan puhtaasti valtapoliittisista syistä, historioitsija Marko Nenonen sanoo.
Temppeliherrain Ritarikunta toimii myös nykypäivänä Suomessa. Yhdistyksen tarkoitukseksi kerrotaan mm. ”edistää ekumeenista kristillistä uskoa, oikeudenmukaisuutta, sekä harjoittaa hyväntekeväisyyttä ja toteuttaa ritarillisuutta”.
Naiskagaali: Suomalaisnaiset kokoontuivat salassa vastustamaan Venäjää
Suomessakin salaseuroja on ollut lukuisia. Salaseuroja syntyi muun muassa 1800-1900-luvun taitteessa, kun Venäjän keisari Nikolai II alkoi venäläistää Suomea ns. helmikuun manifestin jälkeen. Suomalaiset pitivät manifestiä vallankaapauksena.
Suomessa toimi muun muassa suomalaisten naisten muodostama salaseura, kagaali, joka vastusti Venäjän sortoa. Kagaali-nimi tuli hepreankielisestä sanasta kahal, joka tarkoittaa seurakuntaa tai yhteenliittymää. Venäläiset pilkkasivat sanalla suomalaisten vastarintatoimintaa.
Salaisissa kokouksissaan naiset pitivät mukana usein käsitöitä, joilla voisi hämätä venäläisiä santarmeja.
Naiskagaaliin kuuluneet naiset osallistuivat kiellettyjen kirjojen, lehtien ja muiden painotuotteiden salakuljetukseen, organisoivat jakeluverkostoja ja keräsivät toimintaansa rahaa.
Salaseuran syntymisen takana oli kolme yhteiskunnallista vaikuttajanaista: Maissi Erkko, Tekla Hultin ja Dagmar Neovius. Lisäksi toiminnassa oli mukana ainakin kymmeniä naisia, jotka osallistuivat yhteiskunnallisiin asioihin aktiivisesti.
Salaisissa kokouksissaan naiset pitivät mukana usein käsitöitä, joilla voisi hämätä venäläisiä santarmeja. Jos joku epätoivottu henkilö pöllähtäisi kokoukseen sen salaisesta paikasta huolimatta, vaikuttaisivat naiset vain viattomalta ompeluseuralta.
Korjaus: 17.1.2023 Jutussa kerrottiin ensin, että historiantutkijat päätyivät 1700-luvun puolivälissä siihen, että Ranskan kuningas Filip IV Kaunis kaatoi Temppeliherrain ritarikunnan puhtaasti valtapoliittisista syistä. Oikea ajankohta historiantutkijoiden päätelmiin on 1970-luvun puoliväli.
